Turvallinen työpäivä on enemmän kuin tapaturmien välttämistä – EuroSafety nosti esiin työelämän inhimillisen puolen

Miltä näyttäisi työpaikka, jossa tavoitteena olisi nolla tapaturman lisäksi myös nolla sujumatonta työpäivää? EuroSafety-messujen ensimmäisen päivän puheenvuoroissa Tampereella turvallisuutta tarkasteltiin ihmisen, työyhteisön ja muuttuvan työelämän näkökulmista. Turvallisuuskulttuuri syntyy paitsi fyysisestä turvallisuudesta myös siitä, miten työpaikoilla kohdataan muutoksia, stressiä, epäonnistumisia ja toisia ihmisiä.

Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Maijaleena Merivirta ja kehittämispäällikkö Riikka Ruotsala nostivat esiin turvallisuuskulttuurin kokonaisvaltaisuuden. Työpaikan turvallisuus ei tarkoita vain tapaturmien ehkäisemistä, vaan yhtä lailla kehon ja mielen hyvinvointia.
Työterveyslaitoksen Nolla tapaturmaa -foorumissa tavoitteena on tapaturmien vähentämisen lisäksi esimerkiksi nollatoleranssi kiusaamiselle. Merivirta haastoi samalla katsomaan turvallisuutta numeroita laajemmin.
– Jokaisessa työpäivässä pitäisi olla meillä kaikilla turvallista ja mukava tehdä töitä. Nolla tapaturmaa -foorumin iso missio on, että yrityksissä voitaisiin kokea nolla sujumatonta työpäivää. Vaikka numerot kertovat konkretiaa, on hyvä muistaa, että ihmisen inhimillinen kokemus työpäivän sujuvuudesta on se paras mittari, Merivirta kiteytti.

Harri Gustafsberg: Paineensietokykyä voi harjoitella

Mielen suorituskyvyn ja resilienssin asiantuntija Harri Gustafsberg lähestyi turvallisuutta muutoksen ja paineensietokyvyn kautta. Muutoksen vastustaminen on hänen mukaansa ihmiselle luontaista: pyrimme säästämään energiaa ja koemme äkilliset muutokset helposti uhkana tai haasteena.
– Kun tapahtuu jotakin vakavaa, vasta sitten organisaatiossa tehdään muutosta. Muun ajan me tyypillisesti toivomme, ettei mikään muutu, Gustafsberg kuvasi.
Muuttuvassa työelämässä olennaista onkin kyky valmistautua tilanteisiin jo ennen kuin ne ovat käsillä. Myös omaan stressireaktioon ja paineensietokykyyn voidaan vaikuttaa.
– Se, miten puhumme itsellemme, vaikuttaa siihen, miten stressi aktivoituu. Tätä voidaan harjoitella. Voimme myös harjoitella erilaisten työelämän tilanteiden ennakointia, ja se on yksi mielen supervoimista, Gustafsberg sanoi.
Gustafsbergin mukaan mielenvahvuus ja resilienssi eivät ole vain synnynnäisiä ominaisuuksia, vaan taitoja, joita voidaan kehittää. Turvallisuustyössä tämä näkyy esimerkiksi kykynä säilyttää tilannetietoisuus ja tehdä hyviä päätöksiä myös haastavissa tilanteissa.

Työyhteisöllä on vaikutusta työuupumuksiin

Lääkärikeskus Aavan työterveyshuollon kehitysylilääkäri Eira Roos puolestaan haastoi tarkastelemaan työuupumusta yksilön palautumista laajemmasta näkökulmasta. Uni, liikunta, ravinto ja palautuminen ovat hyvinvoinnille olennaisia, mutta Roosin mukaan keskustelusta unohtuu helposti työyhteisön merkitys.
– Olemme sosiaalisia ja koko yhteisön toiminta vaikuttaa meihin. Arvot, normit ja säännöt vaikuttavat kokemukseemme työssä. Yksilöt haluavat onnistumisen kokemuksia ja epäonnistumista pelätään, Roos sanoi.
Jos epäonnistumisen pelko kasvaa liian suureksi, ihmiset alkavat hiljentyä eivätkä enää tuo ajatuksiaan esille. Pitkittyessään tällainen kuormitus vaikuttaa myös fyysisesti.
– Stressi itsessään ei ole pahasta. Jos emme palaudu siitä, se on pahasta, Roos muistutti.
Työuupumuksen ehkäisemisessä katse kannattaakin suunnata yksilön lisäksi työn rakenteisiin ja työyhteisöön. Kun työn sujuvuutta parannetaan, voidaan samalla rakentaa sekä työhyvinvointia että parempaa tulosta.

Turvallisuuskulttuuri rakennetaan ennen kuin jotain tapahtuu

EuroSafetyn ensimmäisen päivän puheenvuoroja yhdisti ajatus ennakoinnista. Hyvä turvallisuuskulttuuri ei synny vasta vaaratilanteisiin tai ongelmiin reagoimalla.
Se rakentuu työpaikan arjessa: työn sujuvuudesta, psykologisesta ja fyysisestä turvallisuudesta, kyvystä puhua vaikeistakin asioista sekä siitä, miten yksilöt ja yhteisöt valmistautuvat muutoksiin.
Parhaimmillaan turvallinen työpaikka onkin paikka, jossa tavoitteena ei ole ainoastaan nolla tapaturmaa – vaan mahdollisimman monta turvallista, sujuvaa ja hyvää työpäivää.